Nälkä kasvaa syödessä

Herään hillittömään kuumuuteen. Raahasin itseni keittiöön. Vesi hana auki ja kastetta kurkulle. Vilkaisen kämppääni, hirveä kaaos vallitsi asunnossani. Pakko siivota. Onneksi naiseni oli aisaparinani, tässä suuressa urakassa. Suuntaan kuitenkin ensin parvekkeelle, vetämään keuhkoihin vähän pyhää ilmaa. Siivous alkaa laiskasti, mutta tovin kuluttua huomaankin, että kämppä alkaa olemaan jo melko siedettävässä kunnossa. Puhelimeni piippasi. Kaveri kutsui maistelemaan spacecakeja.

Lähdimme naiseni kanssa välittömästi matkaa. Kävelimme halki kesäisen kaupungin. Käsikädessä romantiikkaa tihkuen. Hetken kulkiessamme, saavuimmekin kaverini kotiovelle. Tuttu koputuskoodi ja hetkessä ovi avautuu. Ovesta sisään. Pistävä kukan tuoksu. Kaverini tuo lautasellisen spacecakei, tai muffinsseihan ne oli. Otin innoissani ensimmäisen haukun. Lievä lehden maku maistui muffinssissa. Kun sain ensimmäisen syötyä, kaverini kehoitti syömään seuraavan. Siinä me istuskeltiin ja jauhettiin paskaa. Polteltiin ja hörpittiin parit kaljan.

Lähtiessämme kaverini luonta, aurinko ei ollut vielä laskeutunut. Päätimme naiseni kanssa käydä teranssilla, ennen kotiin paluuta. Kävelimme hetken, kunnes eteemme osui kiva pieni kapakka, jonka terassille paistoi mukavasti aurinko. Kävelimme sisälle ja suuntasimme tiskille. Tilasimme minulle oluen ja naiselleni lonkeroa. Myyjä lähti yllättäen jonnekkin ja unohti kassan auki. Mikä tilaisuus minunlaiselleni varkaalle, olisi napata kassa jä lähteä juoksemaan. Olin kuitenkin liian jumissa ja liian laiska, ryhtyäkseni niin suureen operaatioon. Odotimme kiltisti myyjää. Terassilla kaljaa juoden mässikset kasvoivat kasvamistaan, joten päätimme suunnata kotiin.

Mässismättöö

Pakaste pizza

1 pakaste pizza

kaikki syötäväksi kelpaava

Otan pizzan pakastimesta. Lisää pizzaan puolipurkkia tonnikalaa, aurajuuston jämät, jotain vanhoja kinkkusuikaleita, paprikan jämät, tomaatin jämät ja päälle vähän juustoa. Uunissa 220 asteessa 10min ja ei muuta kuin syömään.

Insinöörit siltojen alla

Isäni ei opettanut minulle montaa asiaa. Kun koko peruskouluni ajan minua kiinnosti aivan vääränlaiset aineet. Ja kun koulu lähti alamäkeen ja numerot huononi. Oli isäni tapana sanoa, on niitä insinöörejäkin siltojen alla.

Lapsena olin hieman ylivilkas ja joku tärkee päätti et mun ekanluokan alkuu piti siirtää vuodella. Jouduin siis vuodeksi nollaluokalle, valmistautumaan ekaanluokkaan. Muistikuvia minulla ei nollaluokasta hirveästi ole. Muistan esittäneeni kevätjuhlan näytelmässä päätähteä. Ensi kosketus yleisölle esiintymiseen.

Ekalla luokalla, ylivilkkauteni ei ollut laantunut tippaakaan. Olin luokan häirikkö. Luokallamme oli myös toinen yhtä paha, ehkä jopa pahempi. Hän oli ensimmäinen vastustajani tässä sairaassa maailmassa. Taistelumme saivat joskus eeppisiä piirteitä. Hän oli minua isompi poika, mutta minä olin sparrannut koko elämäni häntä isomman isoveljeni kanssa. En osaa sanoa kumpi meistä oli mahtavampi taistelija. Ekanluokan jälkeen hänet passitettiin toiseen kouluun, joten hän kaiketi oli suurempi uhka koulun turvallisuudelle.

Nemesikseni kadottua, havahduin. Itse en halunnut minnekkään muualle kouluun, kaikki kaverinihan jäisivät tänne. Ehkä hieman rauhoituinkin. Häirikkö olin edelleen. Meillä oli koulussa reissuvihko käytäntö. Reissuvihkoon opettaja kirjoitti ruusut ja risut. Minun vihkoni oli täynnä vain risuja. Läksyjen teon lopetin jo kolmannella luokalla. Ei vaan enää pahaa poikaa koulu kiinnostanut. Seudun isommat pojat saivat meidät pienemmät ylipuhuttua varastamaan kaupasta tupakkaa. Olimme niin pieniä ja viattoman näköisiä, niin saimme helposti kännettyä muutamia askeja. Tulipahan opittua varastamisen jalo taito. Toinen tärkeä taito oli kiljun valmistaminen. Vanhemmilta  salaa porisivat ämpärit. Tärkeitä taitoja jäi ala-asteelta mieleen.

Ylä-asteella koulu meni totaalisen vituiksi. Seiskalla keskityin olemaan joka viikonloppuna puistossa umpihumalassa. Pilvi, extaasi ja lääkkeet tulivat myöskin tutuiksi. Pääsin seiskalta, koska luokanvalvojani oli isäni vanha ryyppykaveri. Kahdeksannella luokalla istuin koulupäivät pahamaineisessa baarissa. Siitä seurasi tietysti luokalle jääminen. Kerratessani kasia, vietin enemmän aikaa koulussa, mikä ei tainnut sittenkää olla ihan hyvä idea. Minut erotettii ja jouduin vaihtamaan koulua. Onneksi tunsin jengiä uudesta koulusta, joten asia ei minua haitannut. Uudessa koulussa oli uusia tuttavia jotka olivat tulleet tutuiksi huumepiireistä. Jouduin tarkkailu luokalle ja se meinasi iisiä loppu yläastetta. Haistatimme pitkät opettajalle ja pelasimme pleikka ykköstä, nahkasohvilla makoillen. Ainoa sääntö oli, ettei me saatu olla yhteydessä koulun muihin oppilaisiin. Täytin kahdeksantoista ennenkuin sain ylä-asteen päättötodistuksen käteeni.

Olen myös yrittänyt opiskella ammattia kolme kertaa. Mutta jokainen kerta on kussut kuin kanan lento.

Töitäkin olen paiskinut. Olin viisitoista vuotiaana lehdenjakajana, koska tarvitsin rahaa ryyppäämiseen. Mutta se loppu ensimmäisen jakelu kerran jälkeen. Olen ollut myös neljä päivää varasto hommissa, pimeänä. Mutta babylonin kuristus ote oli liikaa minulle. Ensimmäinen verottava duuni kesti 9,5 kuukautta, joka loppui pari viikkoa sitten (http://smt420.blogspot.fi/2013/06/viimeinen-tyopaiva.html) ja nyt olen taas työttömänä.

Noh... On niitä insinöörejäkin siltojen alla.

Ei aina viitsi virheistä valittaa.

Kaivan stashboksini vaatekaapin syövereistä. Grinderi ja kukat esille. Etsin alustaa, sitä mistään löytämättä. Kuljen eteiseen, missä ulko-oven edessä on pino mainoksia, perintä kirjeitä ja muuta postia mitä en ole jaksanut selata läpi. Kaivan kasasta yhden perintä kirjeen. Kirjettä ollenkaan avaamatta, taitan sen kahtia. Alusta valmis. Suuntaan takaisin olohuoneeseen, missä kukat odottavat väsäystä. Etsin röökitoppani housujen taskusta. Kurkkaan toppaan. Toppa ammottaa tyhjyyttään. Tupakkaa on siis lähdettävä ostamaan välittömästi.

Tarkastan lompakostani raha tilanteen. Kaksikymppinen tervehtii minua lempeästi. Olisin ollut kusessa ilman käteistä, sillä korttini on vieläkin kadoksissa, enkä edelleekään ole saannut aikaiseksi hankittua uutta. On ehkä ihan hyvä ettei minulla ole korttia, pysyväthän rahat säilössä pidempään eikä polttele taskussa. Ulos lähtiessäni liimaan ulko-oveeni, ei mainoksia. Hissi ei joistain syystä pelitä, joten lähden kävelemään rappusia alas. Yhden kerroksen päästyäni, huomaan yhden oven olevan auki. Kulkiessani oven ohitse, uteliaisuuteni kääntää pääni ja vilkaisen sisälle. Asunnossa mies on kusella, vessan ovi sepposen selällään. Paljas perse paistaa ja kylmät väreet kulkevat pitkin selkä piitä. Päästyäni alimpaan kerrokseen, huomaan vanhan naisen, sammuneena hissin oven väliin. Ei ihme ettei hissi tullut tilauksesta. Kello ei ole edes puoltapäivää, mutta sehän ei näitä juoppoja vaivaa. Vieressään naisella on kaatunut oluttölkki, josta kalja oli paennut ja tehnyt viereen pienen lammikon. Röökin tumppeja lojuu siellä täällä. Ulos astuessani pihanjuopot tervehtivät iloisesti. Heilautan kättäni ja kävelen nopeasti ohi. Suuntana lähiön lähikauppa.

Pujottelen "betonisäiliöitä" kunnes eteeni osuu pieni kauppa. Kaupan liukuovet aukenevat laiskasti. Nappaan pienen korin ja suuntaa kaljahyllyille. Kuusi halvinta olutta koriin ja kassalle. Kassalla kaksi myyjää katsoo turvakameroiden näyttöruutua. Samaan aikaan kun kassa vetää kaljoja, kerron haluavani vielä röökitopan ja paketin rizloja. Näen samalla kuinka näyttöruudussa pyörii tallenne ryöstöstä. Lähikauppojen ryöstöt ovat kyllä  ihan saatanan yleisiä. Median uutisointi saa ryöstön näyttämään niin helpolta ja jengi luulee saavansa kunnon massit, jos vähän puukkoa heiluttaa. Mut eihän näil pikkukaupoil ikinä mitään suuria summia ole. Eipä ole kyllä kenelläkään muullakaan, jos näillä kulmilla asuu. Havahdun, on maksun aika. Myyjä pyytää minulta 6.85 euroa, siis kuudesta kaljasta, röökeistä, rizloista ja muovipussista. Annan neidille kaksikymppiseni ja odotan, milloin hän huomaisi virheensä. Hän ojentaa minulle takaisin 13,15. Myyjä veloitti vain yhdestä kaljasta. En viitsinyt valittaa myyjän virheestä, sillä virheitähän sattuu itse kullekkin. Ja rahaahan ei ole ikinä liikaa ja mieltäni lämmittää saada joskus jotakin, ilman että tarvitsee tasku alennusta käyttää.  Pistän rahat nopesti taskuun ja lappaan ostokseni muovipussiin. Lähtiessäni kiitän vielä hymyillen.

Kotiin ei ole pitkä matka, mutta se tuntuu kestävän ikuisuuden. Pihalla juopot jatkavat normaalia eloaan. Rappiksessa huomaan onnekseni, että sammunut nainen on hävinnyt ja pääsen käyttämään hissiä. Nopesti kotiin. Laiton röökit kuppiin ja kupin pöytälampun päälle kuivumaan. Röökin kuivuessa, murskaan kukat ja laitan murskan alustalle. Tupakka ei ole vielä täysin kuivaa, mutta sekoitan pienen määrän kukan sekaan, jotta kukka palaisi paremmin. Bongi käteen ja parvekkeelle. Savut keuhkoihin ja nyt on hyvää aikaa suunnitella loppu päivää.

Puffpuff

Työnhakuu ja huumeräppii

Heräsin puhelimen herätykseen, ensimmäistä kertaa sitten töitten loppumisen. Heräämisen syykin oli selvä, piti mennä työvoimatoimistoon. Minulla on työkkärissä höpöttely aika. Työhaun uusiminen on aina mukavaa puuhaa. Viimeksi sanoin polttavani pilveä hautaan saakka ja silti ne hommas mulle duunipaikan, tai harjottelupaikan mikä sitten myöhemmin sikisi duuniksi. Nousen sängystäni, savut, kahvii, savut, kahvii, savut ja olen valmiina päivän koitoksiin. Katson kellooni ja tajuan myöhästyväni. Myöhästyminen ei kuitenkaan tuota minkäänlaista huolta, vaan lähden matkaan rennon laiskasti. Pyörä alle ja kohti keskustaa. Työkkärissä suoraan virastoakan toimistoon. Toimistossa tapahtui jotakin hyvin outoa. Olen koko elämäni selitellyt mitä oudoimpia tarinoita työkkäriin, mutta koskaan he eivät ole lämmenneet elämän suunnitelmilleni. Nyt sanoin aikovani kirjoittaa kirjan. Työkkärimamma laittoi vain seuraavan tapaamisen kahden kuukauden päähän. Siihen asti minulla olisi vapaata kirjoitus aikaa ja työ tilannetta katsottaisiin sitten uudestaan. Olen ollut niinkauan työttömänä, että ne yleensä yrittää pakottaa mut jonnee ihme kursseille ja jotaa muuta paskaa tai tuet menee karenssii. Mutta ei tänään, joku ylhäällä taitaa rakastaa minua.

Palattuani työkkäristä, soitin puhelun kaverilleni. Meidän on tarkoitus kasata pieni kotistudio. Kaveri ei vastaa, nukkuu varmaan vielä. No... Ompahan vähän aikaa koomailla. Poltan savut ja jämähdän sohvan nurkkaan. Herään pari tuntia myöhemmin, puhelimen pirinään. Kaverini on herännyt ja minunkin oli siis aika herätä. Pomppasin ylös sohvalta ja mietin mitä olisi otettava mukaan. Päädyin siihen lopputulokseen että kuljetan ensimmäiseksi mikin. Töitteni alettua olin ostanut itselleni kunnollisen studiomikrofoonin. Olen musiikkia tehnyt koko elämäni, enemmän tai vähemmän. Nyt oli vuorossa rap-projekti. Pakkasin mikin johtoineen reppuun. Mikki telinettä en lähde nyt pyörällä kuskaamaan.

Matkani kulkee lähiöstä toiseen lähiöön. Kuumottaa kulkea pahamaineisilla alueilla, kallis mikrofooni repussa. Ikinä ei tiedä, jos joku pitkäkyntinen lyö mutkan ohimolle ja vaatii omaisuuden itselleen. Vaellan betoni helvetissä satojen betoni säiliöiden keskellä, joita kerrostaloiksikin kutsutaan. Kunnes löydän määränpäähäni. Pyörä lukkoon ja sisälle. Graffitien ja tagien peittämät seinät luovat tiettyä tunnelmaa. Viimein pääsen kaverille asti. Savuu, kaljaa, musiikkii. Elämä ei voisi olla paremmin.

Terveisin...........

Stashboksi

Herään aamulla hirveään kuumuuteen. Horjun puolelta toiselle, lähestyessäni vaatekaappia. Kaivan vaatekaapin perukoilta pienen mustan boksin.

Stashboksi.

Lysähdän sohvalle ja avaan boksin. Aarre-arkkuni avautuu hitaasti. Vahva budin tuoksu leijailee sieraimiini. Vedän syvään henkeä

Silmäilen hetken boksia.

Boksi olisi puhdistusta vailla.

Loppukuusta kun nitkut on kovimmillaan, niin boksin pohjalta on hyvä kaivella aarteita.

Nostan boksista pienen puisen tee-laatikon. Hatsin haju voimistuu, voimistumistaan.

"Vihreää teetä"

Laatikosta esiin paljastuu kaikkein pyhin.

Otan laatikosta minigrip-pussin, josta löytyy muutama nuppu, sitä itseään. Kaivan boksista esiin myös grinderin.

Seuraavaksi kaivan stashboksistani kahvimukin, sekä housujeni taskusta sätkätopan. Laitan röökiä mukiin ja mukin pöytälamppuni päälle. Muki on kuin suunniteltu siihen. Lamppu kuumentaa mukia, jonka seurauksena rööki alkaa kuivumaan. Savuthan ehdottomasti kannattaa väsätä kuivaan röökiin

Pienen odottelun jälkeen, tupakka on täysin kuivunut. Murskasin tupakan alustalle. Otin kukat ja grinderin. Kukat grinderii. Muutama kierros ja monet pienet piikit pilkkoo paratiisin ihme yrtin poltettavaan muotoon tupakan joukkoon.

Valmis.

Savut.

Jah bless.

Stashboksista löytyy paljon muutakin.

-Puinenloota missä yrtit

-Grinderi

-Minigrip täytettynä tyhjillä minigripeillä

-Röökin kuivaus kuppi

-Sytyitin

-Kortti (laineille)

-Pari pilliä (myöskin laineille)

-Pesäritilöitä

-Pesäkauhoja

-Neula millä putsaan pesäkauhoja

-Vadelman makuisia pluntteja

-Mangon makuisia pluntteja

-Pitkiä papereita

-Lyhyitä papereita

-Haarukka palan lämppäämiseen

-Jostain syystä myös kuminauha ja viisaudenhammas